Suomessa kasvaa noin 40 syötävää marjalajia. Niistä puolukka on yksi vanhimmista kumppaneistamme: sen arvellaan olleen täällä tunnettu jo ainakin 4 000 vuotta.
Maaseudulla marjat kuuluivat perusravintoon. Niitä kuivattiin, syötiin talkkunan, piimän ja puuron kanssa, ja niistä tehtiin siirappia, viiniä, etikkaa ja teetä. Itä-Suomessa marjoja käytettiin enemmän kuin lännessä. Pula-aikoina ja sotavuosina niiden merkitys kasvoi entisestään.
Puolukasta tehtiin myös puolukkavettä: lähdevettä, murskattuja puolukoita ja vähän sokeria. Sitä juotiin janojuomana ja vilvoittavana juomana. Vuonna 1939 puolukkasurvosta kehuttiin keinoksi pitää "ruoansulatuskoneisto vireessä nykyajan istuvalla ihmisellä". Ajatus kuulostaa yllättävän tutulta vielä tänäkin päivänä.
Säilöntää ilman pakastinta
Puolukka on poikkeuksellisen helppo säilöä. Puolukat, lakat, pihlajanmarjat ja karpalot säilyvät koko talven, kun ne laitetaan pulloihin kylmän veden kanssa ja pidetään viileässä. Puolukat voi myös survoa omaan mehuunsa, jolloin sokeria ei tarvita lainkaan.
Mitä puolukassa on?
Puolukka kuuluu fenoleiltaan kotimaisten marjojen kärkijoukkoon (2 600–2 780 mg / 100 g kuivapainoa). Katekiineja siinä on marjoistamme eniten, ja kversetiiniä enemmän kuin tavallisissa hedelmissä ja kasviksissa. Lisäksi puolukassa on biotiinia, E-vitamiinia ja kuparia.
Fenolit ovat kasvien omia suoja-aineita, ja marjat ovat niiden paras lähde kaikista ruoka-aineista. Ne ovat kuitenkin herkkiä, joten säilytystapa ratkaisee paljon.
5 tapaa säilyttää marjojen hyvyys
- Syö tuoreena, kun voit. Parhaimmillaan marjat ovat heti poiminnan jälkeen.
- Pakasta kokonaisina. Murskaaminen altistaa fenolit hapelle.
- Vältä pitkää keittämistä. Höyrymehustus vie noin puolet C-vitamiinista ja jopa 80 % fenoleista. Jos mehu vielä laimennetaan, hyötyä ei jää paljon.
- Säilytä hillot kylmässä.
- Sulata nopeasti ja valolta suojassa. Huoneenlämmössä sulattaminen on parempi kuin jääkaapissa, ja vesihaude säilyttää C-vitamiinin parhaiten.
Haluatko tietää, mitä marjat tekevät keholle?
Tämä oli vain pieni osa. Verkkoluennollaan Marjat terveyden lähteenä professori Sinikka Piippo käy läpi noin 20 suomalaista marjaa puolukasta tyrniin ja aroniasta variksenmarjaan. Hän kertoo, mitä vitamiineja, kivennäisaineita ja fenoleja kussakin on, mitä tutkimus niistä tietää ja miten kutakin marjaa kannattaa käyttää.
Kattavan luennon tallenne on myynnissä verkkokaupassamme.
Usein kysyttyä
Menettääkö pakastettu marja ravintoaineensa? Vain vähän, jos marja pakastetaan kokonaisena ja nopeasti. Pitkä pakastus heikentää silti makua ja vitamiineja vähitellen.
Kannattaako marjoja kuivata? Kuivaus säilyttää kivennäisaineet hyvin, mutta fenolit vähenevät noin puoleen. Älä kuivaa suorassa auringonvalossa. Pakastekuivaus säilyttää ravintoaineet paremmin.
Mikä suomalainen marja sisältää eniten fenoleja? Variksenmarja (noin 5 200 mg / 100 g kuivapainoa), sitten aronia, saskatoon, juolukka ja puolukka. Mustaherukassa on eniten erilaisia fenoleja.
Tarvitseeko puolukkasurvokseen sokeria? Ei tarvitse, sillä puolukka säilyy luonnostaan hyvin. Ilman lisättyä sokeria marjan hyödyt saa myös täysimääräisinä.
Teksti perustuu professori Sinikka Piipon verkkoluentoon Marjat terveyden lähteenä